Miten fyysisen kunnon testauksen tulokset muutetaan työarkea tukeviksi tavoitteiksi?
Fyysisen kunnon testauksen tulokset muuttuvat työarkea tukeviksi tavoitteiksi, kun valitset niistä yhden tai kaksi kohdetta ja sovitat ne omaan työpäivääsi. Tavoite on pieni, mitattava ja toistettavissa arjessa.

Soitamme sinulle takaisin
Jätä nimi ja numero, niin soitamme sinulle.
Tässä artikkelissa
Fyysisen kunnon testauksen tulokset kannattaa muuttaa tavoitteiksi, jotka sopivat omaan työpäivääsi: valitset testistä yhden tai kaksi kehityskohdetta ja liität ne arjen rutiineihin. Lukuarvo itsessään ei muuta mitään. Muutos syntyy, kun tiedät, mitä teet ensi viikolla toisin, ja milloin tarkistat, auttoiko se.
Mitä testitulokset kertovat työarkesi kannalta
Testi antaa lähtötilanteen. Se näyttää esimerkiksi, miten kestävyys, lihaskunto ja liikkuvuus suhteutuvat toisiinsa, ja mihin kuormitus työssäsi todennäköisesti osuu. Toimistotyössä istumisen jäljet näkyvät usein liikkuvuudessa ja niska-hartiaseudussa, fyysisessä työssä taas palautumisessa ja kuormituksen jakautumisessa.
Älä vertaa tuloksiasi muiden tuloksiin. Vertailukohta on oma aiempi tasosi ja se, mitä työsi sinulta vaatii. Kun luet tuloksen työn näkökulmasta, kysyt ensin, mikä rajoittaa jaksamistasi tai toimintakykyäsi tavallisena tiistaina, ja vasta sitten, mikä luku on heikoin.
Fyysisen kunnon testaukset kuuluvat palveluihimme, ja ne liittyvät osaksi laajempaa kartoitusta ja testausta. Testi on aloituspiste, ei lopputulos.
Testitulos kertoo lähtötilanteen, mutta muutos syntyy vasta, kun tiedät mitä teet ensi viikolla toisin.
Näin rakennat tuloksista realistiset tavoitteet
Valitse enintään kaksi tavoitetta kerrallaan. Hyvä tavoite on konkreettinen ja mitattava: kymmenen minuutin liikkuvuusrutiini kolmena aamuna viikossa tai kävelykokous kerran päivässä. Tavoitteen pitää mahtua työpäivään sellaisenaan, ilman että muu elämä järjestetään uusiksi.
Lähtötilanne ratkaisee tavoitteen koon. Jos liikut vähän, riittää aluksi tavoite lisätä päivittäistä liikettä ja katkaista pitkiä istumisjaksoja. Jos harjoittelet jo säännöllisesti, tavoite voi koskea palautumista, esimerkiksi kovien harjoitusten ja raskaiden työpäivien osumista samoille päiville. Molemmat ovat yhtä päteviä.
Kirjaa tavoitteen viereen seurantatapa ja päivämäärä. Kolmen–kuuden viikon jakso riittää ensimmäiseen arvioon: onko rutiini pysynyt mukana, tuntuuko työpäivä erilaiselta, mitä muutetaan seuraavaksi. Tarkempi aikataulu sovitaan yksilöllisesti.
Harjoittelu, palautuminen ja arjen toimintakyky samaan suunnitelmaan
Harjoittelu ilman palautumista ei vahvista toimintakykyä. Siksi tavoitteisiin kuuluu aina myös lepo: uni, tauot työpäivän aikana ja kuormitukseltaan kevyemmät päivät. Hyvinvointivalmennuksessa yhdistämme fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin, koska työpäivän kuormitus ei jaa itseään siististi kehoon ja mieleen.
Yksilölliset harjoitteluohjelmat rakennetaan testituloksista ja työarjestasi. Jos tiimillä on yhteisiä kehityskohteita, esimerkiksi taukokäytäntö tai yhteinen liikkumishaaste, ne voi sopia koko työyhteisölle. Yhteinen sopimus helpottaa pitkäjänteisyyttä, koska kukaan ei joudu aloittamaan yksin.
Voit lukea lisää työpäivän aikaisesta kuormituksesta artikkelistamme kuormituksen hallinnasta työpäivän aikana. Jos haluat käydä oman testituloksesi läpi ja muotoilla siitä suunnitelman, ota yhteyttä. Toteutamme valmennuksen lähi- tai etätoteutuksena.



