Työhyvinvointikoulutus, joka näkyy arjessa: näin varmistat oppien siirtymisen käytäntöön
Työhyvinvointikoulutus näkyy arjessa, kun koulutus sidotaan työyhteisön omaan tilanteeseen, pieniin kokeiluihin ja yhteiseen seurantaan. Yksi tilaisuus voi käynnistää muutoksen, mutta arjen käytännöt ratkaisevat, jatkuuko työ sen jälkeen.
Voit jättää meille soittopyynnön
Jätä nimesi ja numerosi, niin soitamme takaisin saman päivän aikana.
Työhyvinvointikoulutus tuottaa tulosta, kun osallistujat pääsevät kokeilemaan oppeja omassa työssään heti koulutuksen jälkeen. Me rakennamme kokonaisuuden nykytilan kartoituksesta, selkeistä tavoitteista ja käytännön työkaluista, joita esihenkilöt ja tiimit voivat käyttää työpäivän aikana. Jos kuormitus näkyy keskeytyksinä, epäselvinä vastuutuksina tai palautumisen puutteena, koulutuksen on tartuttava juuri siihen tilanteeseen.
Työhyvinvointikoulutus alkaa työarjen tarpeesta
Koulutuksen aihe kannattaa rajata tilanteeseen, jonka henkilöstö tunnistaa omakseen. Esimerkiksi tiimissä voi olla paljon samanaikaisia tehtäviä, palavereita ja viestikanavia, jolloin keskittyminen katkeaa jatkuvasti. Tällöin käsittelemme kuormituksen hallintaa, työn rytmittämistä ja yhteisiä toimintatapoja. Kartoitukset ja testaukset auttavat tekemään lähtötilanteen näkyväksi ennen tavoitteiden sopimista.
Työhyvinvoinnin kehittäminen toimii parhaiten, kun henkilöstö osallistuu kehityskohteiden valintaan ja arvioi muutosten toimivuutta. Työterveyslaitos nostaa esiin tarpeiden arvioinnin, suunnittelun, toimeenpanon, seurannan ja arvioinnin osana työpaikan hyvinvointityötä. Työterveyslaitoksen ohje tukee samaa käytännönläheistä ajattelua.
Koulutus näkyy työarjessa vasta, kun tiimi sopii kokeiluista, esihenkilö tukee niitä ja muutosta seurataan yhdessä.
Kirkastetaan koulutuksen tavoite
Nykytilan kartoitus auttaa kohdistamaan koulutuksen työyhteisön arjen tilanteisiin. Sovitaan yhdessä, mitä haluatte saada aikaan ja millä teoilla etenette.
Työhyvinvointikoulutus tarvitsee arjen kokeiluja
Koulutuspäivän jälkeen jokainen tiimi tarvitsee yhden tai kaksi selkeää tekoa, joita se kokeilee omassa työssään. Tiimi voi sopia esimerkiksi rauhallisesta työjaksosta, kokouskäytännön muutoksesta tai tavasta ottaa kuormitus puheeksi viikoittain. Pienet kokeilut ovat helpompia ottaa käyttöön kuin laaja toimintamalliuudistus, ja niiden vaikutuksia voi tarkastella yhdessä ilman raskasta hallintoa.
Esihenkilö pitää sovitut teot mukana arjessa. Hän varaa aikaa keskustelulle, kysyy mikä toimii ja poistaa työn sujumisen esteitä, jos niitä tulee vastaan. Työterveyslaitos korostaa esihenkilön roolia yhteisten toimintamallien toteuttajana sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja seurannan yhdistämisessä. Työnohjaus antaa tilaa tarkastella kokemuksia, rooleja ja vuorovaikutusta koulutuksen jälkeen.
Seuranta tekee opit näkyviksi
Seuranta vastaa siihen, muuttuiko työssä jokin. Sovimme jo alussa, mitä halutaan parantaa ja miten muutosta tarkastellaan. Se voi tarkoittaa henkilöstön kokemuksia työn selkeydestä, palautumisen mahdollisuuksista tai yhteistyön sujuvuudesta. Mittarin pitää liittyä koulutuksen tavoitteeseen, jotta keskustelu pysyy käytännön työssä eikä jää yleiseksi arvioksi hyvinvoinnista.
Meillä koulutus voi toimia yksittäisenä tilaisuutena tai pidemmän valmennuskokonaisuuden aloituksena. Yhdistämme henkisen hyvinvoinnin, fyysisen toimintakyvyn, palautumisen ja työarjen toimintatavat organisaation tavoitteiden mukaan. Hyvinvointivalmennuksessa seuraamme sovittua etenemistä ja käytämme havaintoja seuraavien toimien suunnittelussa.
Suunnitellaan työhyvinvointikoulutus
Rakennamme työyhteisöllesi koulutuksen, joka yhdistää tavoitteet, arjen kokeilut ja seurannan. Ota yhteyttä, niin sovitaan toteutuksesta.